aspalsta.net

[Tuulikki73]

No kyllähän Meikäläinen aika hyvin määritteli tuon kysymyksen ensimmäsisessä viestissään eli onko vaikeuksia ymmärtää puhetta teknisessä mielessä. Tuo tekninen viittaa lähinnä aistimusjärjestelmiin eli lähinnä kai kuulon erottelukykyä. Tuossahan minulla ei ole vaikeuksia ellei ole taustahälinää tai monet puhu päällekkäin.
_________________
Jos kommunikointi tapahtuisi "telepaattisesti", ei datan muodolla olisi väliä. Tuolloin minullakin olisi mahdollisuus.

[NT]

Aiheeseen liittyen kerron muuan lapsuudenmuiston. Olin noin 5-vuotias ja keväisenä aamupäivänä seisoin kahden parhaan kaverini Kalevin ja Juhanin kanssa talomme päädyssä. Kalevi selitti jotain pitkään ja hartaasti. Siinä hänen puhuessaan kiinnitin huomiota sellaiseen, että minulla on puhetta kuunnellessani tapana aivan tahdostani riippumatta toistaa mielessäni automaattisesti kaikki kuulemani puhe. Kun Juhani alkoi puhua Kalevin kanssa yhtäaikaa, kuunteleminen oli siitä johtuen paljon vaikeampaa. Sen ikäisenä en ymmärtänyt analyseerata tuota kovinkaan pitkälle, mutta sen verran minulle sillä hetkellä selvisi, että tosiaan aina, kun kuulen puhetta, toistan sitä jotenkin automaattisesti mielessäni riippumatta siitä, haluanko toistaa vai en. Tahdosta riippumattomaksi arvelen sen sillä perusteella, että minun on mahdotonta toistaa mielessäni kahta samanaikaista puhetta (esim. siten, että toistaisin vain yhtä puhujaa, mutten muita) ja nimenomaan siitä johtuu se, että koen yksittäisen puhujan kuuntelun puheensorinan keskellä todella hankalaksi ja vaikeaksi.
_________________
F84.5

[Meikäläinen]

[Maaliskala]

"Toisinaan." tai "Lieviä vaikeuksia."


Olen oikeasti välillä ollut itsekin hyvin hämmentynyt, vaivaantunut, ärsyyntynyt jos on täytynyt kuunnella epäselvästi puhuvaa ihmistä kun en saa mitään selvää sanoista, en siis yhtään mitään! Monesti mies on ollut mulla tulkkina, kun en oo kuullut yhtään mitään.

Olin eräässä koulussa vähän aikaa, jonka lopetin kesken. Lopettamista edesautti se, että mun seuraani lyöttäytyi eräs ilmeisesti venäläistaustainen, joka puhui kuin kuiskaten ja vielä huonoa suomea. Opettajat laittoi sen vielä mun pariksi joka tehtävään. En halunnut loukata, joten en sanonut että voisitko olla jonkun muun kimpussa, kun mä en kuule yhtään mitään. Hermot meinasi totaalisesti mennä ja itkua lähes väänsin, kun se oli niin hermoja kiristävää.
_________________
Ollako vai eikö olla (assi) ?

[Tuulikki73]

Tänään tuli minulla taas konkreetisesti esiin ymmärtämisvaikeudet sekä myös kuvailevan/improvisoidun puheen tuottamisen vaikeudet. Jouduin todella monta kertaan esittämään tarkentavia kysymyksiä, kun en tajunnut kaikkia selostuksia muuten. Kuinkas ollakkaan muuta jengiä vítutti. Sitten kun oli ensiapukurssin tenttiosuus, joka suoritettin näytöin, en sitten osannutkaan improvisoida puhelinkeskustelua hätäkeskuksen kanssa. Onneksi tentti tehtiin pareittan ja sain ryhtyä elvytyshommiin, kun parini jatkoi puhelinkeskustelua. Selitin kyllä opelle, että minulla on vaikeuksia kuvailevan ja improvisoivan puheen tuottamisen kanssa ihan normaalioloissakin eli ei liity hätätilanteisiin pelkästään. No saimme kuitenkin kaikki sen ensiapukortin eli nyt voin sanoa käyneeni tuon kurssin esin työhaastattelussa.
_________________
Jos kommunikointi tapahtuisi "telepaattisesti", ei datan muodolla olisi väliä. Tuolloin minullakin olisi mahdollisuus.

[Rikkaruoho]

Joidenkin ihmisten ääni menee vaan ihan täysin ohi. En tiedä sit et onko se joku tietty taajuus tai eikö niiden ulosanti synkkaa puheen kanssa vai mikä, mutta niiden puheesta en saa selvää sit niin tipan tippaa.
Opiskellessa täytyy pitää aina huoli että istuu tasan tietyllä paikalla luokassa, eli eturivissä ja seinän vieressä. Näin äänet eri puolilta huonetta eivät mene sekaisin ja "puuroudu". Äänet ovat muutenkin kiusanneet viime aikoina (ei nyt skitsofreenisessä merkityksessä sentään ), lomilla oltiin tilassa jossa telkkari aiheutti sirinää ja se ajoi hulluksi, meinasi pää räjähtää kun ei tajunnut missä vika Raivoamiseksihan se sit meni ja piti paeta paikalta

Sen verran kommenttina, että nimi ja firma menee ihan yleisesti ohi normi-ihmisilläkin puhelimessa/tavatessa. Sen vuoksi hätäkeskukseenkin opetetaan sanomaan nimi, että seuraavan lauseen häketäti/-setä jo sisäistää eikä tarvitse kysyä "anteeksi mitä". Ei sillä nimellä oikeasti ole niin väliä
_________________
Laugh..and the world laughs with you. Laugh hysterically, for no apparent reason, and they'll leave you alone.

[renni]

Puhelimessa itse asiassa helpompi kuulla puhetta koska siinä ei kuulu muita ääniä eikä tarvitse katsella toista ja laite pakottaa keskittymään puheen kuunteluun. Naamatusten puhuessa visuaaliset seikat ja miettiminen miten tässä ny pitäs olla ja toimia haittaavat ihan liikaa. Pääsääntöisesti saan kuitenkin kohtuullisen hyvin selvää puheesta. Eri asia ymmärtääkö sanojen merkitystä oikein.

[hedda]

[Veri]

Joskus tunnen olevani jotenkin kehitysvammainen kun en älyä tiettyjä sanontoja. Esim. tämän tapaisista lauseista menen aivan sekaisin: "Se ei tarkoita, etteikö se olisi niin" tai "En usko, että se ei olisi niin".

Noissa ilmaantuu kaksi kertaa "ei" jotka jotenkin kumoavat toisensa, ja täytyy aina pohtia pitkään ennen kuin tajuaa lauseen idean.