aspalsta.net Foorumin päävalikko aspalsta.net
Keskustelua Aspergerin syndroomasta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 
Palstalle kirjoittaminen ei toimi teknisistä ongelmista johtuen.
Koko palsta on tarkoitus siirtää toiselle palvelimelle, päivittää tai vaihtaa kokonaan uuden moottorin alle ja viedä kaikki vanhat viestit uuteen ympäristöön.


Yksityisviestit toimivat vielä toistaiseksi.

Moninaisista syistä johtuen ongelma on pitkittynyt huomattavasti, teknistä selvittelyä jatketaan edelleen.

Sisäinen häiriöherkkyys ja Aspergerin Syndrooma
Siirry sivulle 1, 2, 3  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    aspalsta.net Foorumin päävalikko -> Keskustelua aiheesta Aspergerin Syndrooma
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Nika



Liittynyt: 20 Elo 2012
Viestejä: 996
Paikkakunta: PK-seutu

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 14:16    Viestin aihe: Sisäinen häiriöherkkyys ja Aspergerin Syndrooma Vastaa lainaamalla viestiä

Mitä se on? Mistä se johtuu ja voiko sille tehdä mitään?


Tässä asiat jotka nousivat päällimmäisiksi kysymyksikseni viimeisellä terapiakäynnillä. Käyn terapiassa neurologisiin poikkeamiin keskittyneessä kuntoutuskeskuksessa. Otin puheeksi pääni. Tai olon sen sisällä mikä on vallitseva.
Sitä on vaikea kuvailla. Aloitin piirtämällä pään jonka sisällä on mustaa sykkyrää.
Ajatuksia, ääniä, kuvia ja kaikki aivan sekaisin. Pääni on kuin kakofonia. Päällekkäin pyörii aina vähintään kolme ajatusta jonka lisäksi soi jokin kappale tai osa siitä ja siinä lisäksi vielä jokin piirros. Piirros näkyy vahvana lähes näkökentässäni ylhäällä vasemmalla. Siis tai ei näy, mutta näen sen. Sitä on vaikea selittää. Keskittymiseni on vaikeaa tämän takia. Keskustellessani hypin aiheesta toiseen, kirjoittaessa tippuu kirjaimia ja lukeminen on työlästä. En pääse sekasortoa karkuun. Välillä sekasorto käy sietämättömäksi ja se tuntuu jo lähes fyysisenä paineena. Muuttuu huminaksi ja menetän toimintakykyni. En pysty enään mitään koska en saa enään mistään kiinni.

Psykologini nimesi tämän häiriöherkkyydeksi. Hän kertoi, että häiriöherkkyys ei aina ole pelkäsään ulkoista, vaan on myös sisäistä häiriöherkkyyttä. Ei kykene ns. priorisoimaan ajatuksia ja näin kaikki huutaa samalla teholla kokoajan.

Hän kysyi pystynkö mitenkään helpottamaan tätä.
Kyllä. Piirtäessä, miksi varmaan siitä pidänkin. Silloin mieli selkeytyy ja pyörin lähinnä vain kahdessa ajatuksessa. Ja silloin, kun kaikki on järjestyksessä. Kaikki kaapit, pöydät.. Kaikki.

Olen kärsinyt tästä lapsesta asti ja en ole löytänyt toimivaa keinoa sen helpottamiseen.



Eli nyt kiinnostaisi tieto. Tietääkö kukaan mitä se on, mistä se johtuu ihan fyysisesti ja mitä sille voi tehdä?
Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta?
_________________
AS-diagnoosi keväästä 2013. Tyttöllä AS ja pojalla AS-piirteet mikä varmaan vahvistuu itse oireyhtymäksi. Pienimmällä puheenkehityksen viivästymä ja SI-häiriö.
Huumorilla eteenpäin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
kimallus



Liittynyt: 30 Tam 2012
Viestejä: 418

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 16:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Minä olen sisäisesti(kin) hyvin häiriöherkkä. Ajatukset vilisevät teemasta toiseen ja jos yrittää pitkäjänteisesti ajatella jonkin asian loppuun, niin yleensä tulee joku uusi ajatus päälle huomaamatta. Tajuan sen ja mietin itsekseni, että minunhan piti miettiä se ja se ajatus loppuun eikä muuta. Aloitan alusta….kunnes taas lähtee harhailemaan….joskus saattaa mennä pitkään ennen kuin pääsen varsinaisessa ajattelussani loppuun. Ja yhtälailla tuo häiritsee minua keskusteluissa (juurikin asiasta toiseen hyppimisenä) ja häiritsee kaikkea keskittymistä vaativaa toimintaa.

Se mikä minulle tuota tiettävästi aiheuttaa on ad(h)d ja apuna siihen on lääkkeet (jonka jälkeen minusta tulee yhteen asiaan pahasti jumittuja). Turha ajatusvirta katkeaa. Tietysti mitä mielenkiintoisempi/mukaansatempaavampi asia meneillään, sitä paremmin pystyn keskittymään ilman lääkettäkin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
yksijalkasänky



Liittynyt: 14 Jou 2008
Viestejä: 3667

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 16:32    Viestin aihe: Re: Sisäinen häiriöherkkyys ja Aspergerin Syndrooma Vastaa lainaamalla viestiä

Nika,
tuo kuulostaa aika tutulta mullekin.
Varsinkin nyt kun oon selvässä melkein jokavuotisessa
kaamosmasiksessa, jolloin on hyvä elää noin joka
toinen päivä ihan iisisti vain päätä rauhoittaen ja
let it be -asenteella kuulostella itseään, jossa
ns. pusero (ihmisen sisäisen voiman akku ja sen lataus)
pyrkii tyhjenemään.

Mä oon tullut omien kokemusteni ja lukemattomien
lukemieni AS-asioiden jälkeen siihen tulokseen, että kuvaamasi
ilmiöt kuuluvat juurikin Aspergerin syndroomaan.
Siis tää että ärsykkeitä tulvii ja vyöryy päälle,
siis tää että
paitsi että ei oikein kykene suodattamaan ulkoa tulevia
ärsykkeitä niin ei myöskään kykene oikein
suodattamaan oman pään sisältä tulevia ärsykkeitä.
Ne vyöryvät kaikki päälle samansuuruisina.
Autismin kirjon ytimessähän tuossa vain ollaan.

Mä oon oppinut jo varhain selviytymään näiden
suodatusongelmieni kanssa pääosin vetäytymällä
omaan rauhaani.
Ja kun mainitsit tuon piirtämisesi sellaisena toimintana,
jossa mieli selkeytyy, niin mullakin on monia samanlaisia
toimintoja, joista yksi on soitella kitaralla improvisoiden
kaikkea mikä milloinkin mieleen tulee (mielen sisältä kumpuaa)
ja sillä hetkellä hyvältä - ja oudon eheältä ja asiaankuuluvalta -
kuulostaa. Useimmiten se on omien "licksien" ja "riffien"
luomista ja kehittelyä, joskus se on esim. Mozartin
uskomattoman melodisten sävelkulkujen tapailua,
joskus taas esim. sykähdyttävää kolmen kielen
hakkaamista E5 D5 E5 G E5 (Paranoid).

Piirsit pään, jonka sisällä on mustaa sykkyrää.
Tuo on mulle hyvin tuttu tunne.
Mä luulen, että tuo on hyvin tyypillistä sellaiselle
AS-ihmiselle, joka on visuaalisesti lahjakas.
Uskallanpa väittää, että tuo musta sykkyrä edustaa
sitä kaikille taiteellisille sieluille ominaista "luovaa kaaosta",
sitä kasvumaan multaa, josta tavallaan kaikki luovuus
lähtee orastamaan.

Onko sinulla alkamassa elämässäsi luova kausi?
Anna tietoisesti itsellesi aikaa piirtää paljon!
Piirrä ajoittain vailla kontrollia, sillä liika kontrolli
jumiuttaa nyhertämään liian pientä.
Pääasia että piirrät paljon.
Älä heitä mitään piirrosta roskiin.
Säilytä kaikki. Piirrä lisää ja lisää.
Se on lahja.
Se selkiyttää päätäsi, se on vähittäinen tie
kohti parempaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
halla



Liittynyt: 16 Elo 2008
Viestejä: 2573

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 20:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Minulla tuollaista kaaosta on vai suuressa stressissä ja väsymyksessä. Olen opetellut järjestämään elämääni hyvin rauhalliseksi, tylsäksi ja tapahtumaköyhäksi, sellaiseksi josta pidän ja jonka kanssa selviän. Tällaisessa rauhallisessa tilassa pystyn järjestämään pääni kuin siististi viikatun liinavaatekaapin. Järjestely ei tule luonnostaan, vaan on oppimisen tulos ja jos elämäntilanteeni muuttuu rasittavaksi, pyyhkeet ja lakanat ovat kasassa lattialla ja minä heittäydyn siihen päälle nukkumaan. Siksipä toimin elämäni kanssa niin kuin kotini kanssa: "jos ei tykkää siivoamisesta, ei kannata sotkea". Tosin lasten ollessa pieniä ja itsestä riippumattoman stressin tullessa lokeroajattelu ei toimi, mutta aina voi yrittää ja sekin on hyvä, jos saa edes yhden hyllyn järjestykseen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Nika



Liittynyt: 20 Elo 2012
Viestejä: 996
Paikkakunta: PK-seutu

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 20:44    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

kimallus kirjoitti:

Se mikä minulle tuota tiettävästi aiheuttaa on ad(h)d ja apuna siihen on lääkkeet (jonka jälkeen minusta tulee yhteen asiaan pahasti jumittuja). Turha ajatusvirta katkeaa. Tietysti mitä mielenkiintoisempi/mukaansatempaavampi asia meneillään, sitä paremmin pystyn keskittymään ilman lääkettäkin.



Siis tämä on niin jännää. Ties mitenkä mones asia tämä on mikä kuuluisi ad(h)d:n, kun minulla on ja tutkimuksissa neuropsykiatrini toi useaan esille, että minulla ei ole mitään mikä viittää tarkkaavaisuushäiriöön Shocked Alan olemaan hämmentynyt.

Toisin minä kyllä saan ajateltua loppuun ihan hyvin, mutta olo on tuskastuttava, kun on niin kakofonista kokoajan.






yksijalkasänky kirjoitti:
Nika,
tuo kuulostaa aika tutulta mullekin.
Varsinkin nyt kun oon selvässä melkein jokavuotisessa
kaamosmasiksessa, jolloin on hyvä elää noin joka
toinen päivä ihan iisisti vain päätä rauhoittaen ja
let it be -asenteella kuulostella itseään, jossa
ns. pusero (ihmisen sisäisen voiman akku ja sen lataus)
pyrkii tyhjenemään.

Muuten tämä toikin mieleen, että tämä yleensä on pahentunut loppuvuodesta. Siinä voi olla kohdallani kaksikin tekijää. Tietenkin tämä kaamos, mutta myös se kontrasti. Kesällä saa olla rauhassa, syksyllä alkaa kaikki lasten koulut ja hoidot ja tutkimukset ja on kertakaikkiaan liikaa asioita.



yksijalkasänky kirjoitti:

Mä oon tullut omien kokemusteni ja lukemattomien
lukemieni AS-asioiden jälkeen siihen tulokseen, että kuvaamasi
ilmiöt kuuluvat juurikin Aspergerin syndroomaan.
Siis tää että ärsykkeitä tulvii ja vyöryy päälle,
siis tää että
paitsi että ei oikein kykene suodattamaan ulkoa tulevia
ärsykkeitä niin ei myöskään kykene oikein
suodattamaan oman pään sisältä tulevia ärsykkeitä.
Ne vyöryvät kaikki päälle samansuuruisina.
Autismin kirjon ytimessähän tuossa vain ollaan.

Mä oon oppinut jo varhain selviytymään näiden
suodatusongelmieni kanssa pääosin vetäytymällä
omaan rauhaani.
Ja kun mainitsit tuon piirtämisesi sellaisena toimintana,
jossa mieli selkeytyy, niin mullakin on monia samanlaisia
toimintoja, joista yksi on soitella kitaralla improvisoiden
kaikkea mikä milloinkin mieleen tulee (mielen sisältä kumpuaa)
ja sillä hetkellä hyvältä - ja oudon eheältä ja asiaankuuluvalta -
kuulostaa. Useimmiten se on omien "licksien" ja "riffien"
luomista ja kehittelyä, joskus se on esim. Mozartin
uskomattoman melodisten sävelkulkujen tapailua,
joskus taas esim. sykähdyttävää kolmen kielen
hakkaamista E5 D5 E5 G E5 (Paranoid).

Ja tämä muistutti mnua hyvin siitä, miten paljon vähemmän olen kärsinyt tästä ennen lapsia Very Happy Jos nyt ollaan rehellisiä, niin onhan tämä arki ihan täyttä kaaosta kolmen lapsen kassa ja rauha on jotain aivan mahdotonta. Myös stressi pahentaa ja sosiaaliset kontaktit. Esim. anoppini (joka on sosiaalisesti todella vaativa ja huomiontarpeinen) vierailun jälkeen voin olla viikkoja aivan kaaoksessa ja jumissa. Pää menee ihan pyörälle.

Voi kun muuten osaisin vielä soittaa kitaraa... Opettelin kerran. Opin sen todella nopeasti, mutta sitten tuli liikaa muuta. Nyt en saa edes tähdättyä sormia oikeisiin kieliin. Soittaminen olisi takuulla rentouttavaa...



yksijalkasänky kirjoitti:

Piirsit pään, jonka sisällä on mustaa sykkyrää.
Tuo on mulle hyvin tuttu tunne.
Mä luulen, että tuo on hyvin tyypillistä sellaiselle
AS-ihmiselle, joka on visuaalisesti lahjakas.
Uskallanpa väittää, että tuo musta sykkyrä edustaa
sitä kaikille taiteellisille sieluille ominaista "luovaa kaaosta",
sitä kasvumaan multaa, josta tavallaan kaikki luovuus
lähtee orastamaan.

Onko sinulla alkamassa elämässäsi luova kausi?
Anna tietoisesti itsellesi aikaa piirtää paljon!
Piirrä ajoittain vailla kontrollia, sillä liika kontrolli
jumiuttaa nyhertämään liian pientä.
Pääasia että piirrät paljon.
Älä heitä mitään piirrosta roskiin.
Säilytä kaikki. Piirrä lisää ja lisää.
Se on lahja.
Se selkiyttää päätäsi, se on vähittäinen tie
kohti parempaa.


Ennemmin minulla on ollut liian monen vuoden luovan kauden loppu. Liian vähän aikaa. Ei mahdollisuutta antautua millekkään, kun kokoajan pitäisi irtautua. Kaikesta tekemisestä on tullut niin vaikeaa. Vaikeaa aloittaa ja vaikeaa toteuttaa. Tuntuu, että mieleni ei saa hetken rauhaa.
Mutta olet oikeassa. Pitää ihan oikeasti alkaa taas piirtämään ihan vain piirtämisen takia. Ennen minulla oli luonnoskirja kokoajan mukana. Piirsin leikkipuistossa, kerhossa... Missä vain. Kaikki loppui todella stressaavaan parisuhdekriisiin viisi vuotta sitten. Masennuin kovin ja en piirtänyt mitään yli vuoteen. Olin lopettamassa kokonaan. Jokin kuoli hetkeksi sisälläni ja olo oli liian paha ilmaisemaan mitään.
Sen jälkeen on ollut kovin vaikeaa enään päästä kiinni. Kynästä on tullut kovin raskas pitää. Ehkä olisi aika alkaa puhdistautumaan ja löytää se ilo. Kaipaan sitä ja tiedän, etten ole ehjä ilman sitä. Pääni on täynnä kuvia, mutta tuntuu niin raskaalta saada ne ulos. Ehkä pitäisi repäistä ja tehdä jotain todella tuskaista. Roiskia ja itkeä ja huutaa Very Happy



halla kirjoitti:

Minulla tuollaista kaaosta on vai suuressa stressissä ja väsymyksessä. Olen opetellut järjestämään elämääni hyvin rauhalliseksi, tylsäksi ja tapahtumaköyhäksi, sellaiseksi josta pidän ja jonka kanssa selviän. Tällaisessa rauhallisessa tilassa pystyn järjestämään pääni kuin siististi viikatun liinavaatekaapin. Järjestely ei tule luonnostaan, vaan on oppimisen tulos ja jos elämäntilanteeni muuttuu rasittavaksi, pyyhkeet ja lakanat ovat kasassa lattialla ja minä heittäydyn siihen päälle nukkumaan. Siksipä toimin elämäni kanssa niin kuin kotini kanssa: "jos ei tykkää siivoamisesta, ei kannata sotkea". Tosin lasten ollessa pieniä ja itsestä riippumattoman stressin tullessa lokeroajattelu ei toimi, mutta aina voi yrittää ja sekin on hyvä, jos saa edes yhden hyllyn järjestykseen.

Tämä on niin totta... Elämäntilanne on nyt vain sellainen, että kertakaikkiaan on vain liikaa asioita. Pieno asunto, jatkuva metakka ja kaikki tutkimukset ja aikataulut ja muut. Ei ole hetkeäkään päivässä hiljaista. Vuodenvaihteessa saan ne kolme päivää muutaman tunnin r-a-u-h-a-a. Se melkein ahdistaa. Se on uutta ja jännää. Hiljaisuutta. Niin paljon. Tilaa ajatuksille. Aikaa tehdä. Tuntuu vieraalta ja kutkuttavalta. Lasken päiviä.
Muistin juuri, että lenkkeillessä pää oli aina selvä. Kaunis maisema ja hiljaisuus. Nyt ei ole voinut enään, kun lonkat ei anna periksi. Se on ollut kova paikka.
_________________
AS-diagnoosi keväästä 2013. Tyttöllä AS ja pojalla AS-piirteet mikä varmaan vahvistuu itse oireyhtymäksi. Pienimmällä puheenkehityksen viivästymä ja SI-häiriö.
Huumorilla eteenpäin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Meikäläinen



Liittynyt: 09 Huh 2009
Viestejä: 3967
Paikkakunta: PKS

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 21:41    Viestin aihe: Re: Sisäinen häiriöherkkyys ja Aspergerin Syndrooma Vastaa lainaamalla viestiä

Nika kirjoitti:

Pääni on kuin kakofonia. Päällekkäin pyörii aina vähintään kolme ajatusta jonka lisäksi soi jokin kappale tai osa siitä ja siinä lisäksi vielä jokin piirros. Piirros näkyy vahvana lähes näkökentässäni ylhäällä vasemmalla. Siis tai ei näy, mutta näen sen. Sitä on vaikea selittää. Keskittymiseni on vaikeaa tämän takia. Keskustellessani hypin aiheesta toiseen, kirjoittaessa tippuu kirjaimia ja lukeminen on työlästä. En pääse sekasortoa karkuun. Välillä sekasorto käy sietämättömäksi ja se tuntuu jo lähes fyysisenä paineena. Muuttuu huminaksi ja menetän toimintakykyni.

Kyllähän tuo kuulostaa ihan klassiselta ADHD:ltä.
_________________
Assius on aito asia!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Nika



Liittynyt: 20 Elo 2012
Viestejä: 996
Paikkakunta: PK-seutu

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 22:09    Viestin aihe: Re: Sisäinen häiriöherkkyys ja Aspergerin Syndrooma Vastaa lainaamalla viestiä

Meikäläinen kirjoitti:
Nika kirjoitti:

Pääni on kuin kakofonia. Päällekkäin pyörii aina vähintään kolme ajatusta jonka lisäksi soi jokin kappale tai osa siitä ja siinä lisäksi vielä jokin piirros. Piirros näkyy vahvana lähes näkökentässäni ylhäällä vasemmalla. Siis tai ei näy, mutta näen sen. Sitä on vaikea selittää. Keskittymiseni on vaikeaa tämän takia. Keskustellessani hypin aiheesta toiseen, kirjoittaessa tippuu kirjaimia ja lukeminen on työlästä. En pääse sekasortoa karkuun. Välillä sekasorto käy sietämättömäksi ja se tuntuu jo lähes fyysisenä paineena. Muuttuu huminaksi ja menetän toimintakykyni.

Kyllähän tuo kuulostaa ihan klassiselta ADHD:ltä.


Nyt tänään olenkin keskittynyt lukemaan sitten ihan tosissaan ADHD:sta, mutta ei minulla kyllä täyty mitenkään ADHD:n kriteereitä. Ihan piirrettä löytyy. Olen puhelias ja unohtelen paljon. Tuo keskittymisjuttu on vaikea. Itse koen, että en pysty keskittymään ja koen oloni kaoottiseksi. Tutkimuksissa kuitenkin sain paljon kehua poikkeavan hyvästä ja pitkäjänteisestä keskittymiskyvystä. Kai tuo on niin ympäristösidonnaista. Kotona on kokoajan liikaa hälyä. Luokassa on vaikeaa, kun kokoajan joku pitää jotakin ääntä.

Hm. Tämä on mystistä. Mikä sitten on adhd:ta ja mikä ei.
_________________
AS-diagnoosi keväästä 2013. Tyttöllä AS ja pojalla AS-piirteet mikä varmaan vahvistuu itse oireyhtymäksi. Pienimmällä puheenkehityksen viivästymä ja SI-häiriö.
Huumorilla eteenpäin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
kimallus



Liittynyt: 30 Tam 2012
Viestejä: 418

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 22:37    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

^ Kyllä minäkin pystyn häiriöttömässä ympäristössä keskittymään. Kuinka hyvin, riippuu sitten tehtävästä asiasta. Jos pitäisi lukea jotain vähänkin vaikeampaa tai kuunnella jotain luentoa, ajatus karkaa aika nopeasti. Jos on jotain nopeatempoists ja kiinnostavaa keskittymiskykyä riittää vähän pidempään. Töissä istun korvatulpat korvissa ovi suljettuna. Heti kun otan korvatulpat pois, huomaan, kuinka ajatus lähtee liitämään kaikkiin ulkoisiin ärsykkeisiin (vaikkei huoneessani kovin paljoa mitään kuulukaan niin silti). Sitä ennen on vain sisäiset ärsykkeet tiellä, jotka torppaan lääkkeellä.

Minulle henk.koht. kaikkein pahin päivittäinen haaste on lasten hoitoovieminen tai hakeminen. Minulla on aina joku asia josta haluaisin hoitajien kanssa puhua, mutta kun pääsen sinne ärsykehelvettiin (voi lapsiraukkoja!), kaikki mielessä olleet asiat unohtuvat samantien. Joskus kun yritämme virittää keskustelua pihalla, niin vaikeaa on. Pääni pyörii ympärillä liikkuvien lapsien tahtiin sinne sun tänne. En pysty kuuntelemaan enkä sanomaan mitään järkevää. Tai siltä se ainakin itsestäni tuntuu.

Niin mikä nyt sitten on mitäkin? As? Aistiyliherkkyys? Adhd? Itse olen moneen otteeseen kuvaillut aistiyliherkkyyden ja adhdn eroa sillä, että jos kaikki ulkoiset ärsykkeet on minimoitu/poistettu, pystyykö keskittymään. Jos ei, niin sitten liippaa lähelle adhd:ta. Tämä siis miten itse asian koen. Ihmisenä jolla ote herpaantuu helposti sekä ulkoisista että sisäisistä ärsykkeistä.

Ja itseasiassa mistäköhän menee häiriöherkkyyden ja aistiherkkyyksien välinen raja, vai meneekö se missään? Esikoinen on häntä aiemmin tutkineen tt:n toimesta todettu sekä häiriöherköksi että aistiyliherkäksi. Eikö esim. ympäristön ärsyttävät äänet tee kuuloyliherkän häiriöherkäksi. Mutta miten sitten kun on tarve seurata katsellaan pientäkin liikehdintää ympärillään. Onko se pelkkää häiriöherkkyyttä vai voiko jotenkin näköyliherkkyydellä (tjsp.) selittää sen tarpeen?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
assari1972



Liittynyt: 09 Maa 2012
Viestejä: 374

LähetäLähetetty: Torstai 21. Marraskuu 2013, 22:46    Viestin aihe: Re: Sisäinen häiriöherkkyys ja Aspergerin Syndrooma Vastaa lainaamalla viestiä

Meikäläinen kirjoitti:
Nika kirjoitti:

Pääni on kuin kakofonia. Päällekkäin pyörii aina vähintään kolme ajatusta jonka lisäksi soi jokin kappale tai osa siitä ja siinä lisäksi vielä jokin piirros. Piirros näkyy vahvana lähes näkökentässäni ylhäällä vasemmalla. Siis tai ei näy, mutta näen sen. Sitä on vaikea selittää. Keskittymiseni on vaikeaa tämän takia. Keskustellessani hypin aiheesta toiseen, kirjoittaessa tippuu kirjaimia ja lukeminen on työlästä. En pääse sekasortoa karkuun. Välillä sekasorto käy sietämättömäksi ja se tuntuu jo lähes fyysisenä paineena. Muuttuu huminaksi ja menetän toimintakykyni.

Kyllähän tuo kuulostaa ihan klassiselta ADHD:ltä.


Eivätkökö Asperger ja ADD kulje usein yhdessä. Oliko peräti 70 %:lla aspergereistä myös ADD tai ADHD? Mukana on usein vielä jopa Touretten syndrooma.
ADD on eri asia kuin ADHD, koska se ei ilmene ulospäin näkyvänä rauhattomuutena.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuulikki73



Liittynyt: 25 Huh 2008
Viestejä: 11955
Paikkakunta: Nurmijärvi

LähetäLähetetty: Perjantai 22. Marraskuu 2013, 10:08    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Minulla ei ole koskaan päässä mitään kakofoniaa eikä ajatusmylläköitä. Pääasiassa siellä pyörii yksi ajatus kerralla ja yleensä jonkinlaisena luuppina. Musiikkia saattaa kuulua eli joku kappale pyörii mielessäni tai sitten siellä on vain sellainen kantoaaltokohina, joka kertoo, että kanava on auki. Sitten on tietenkin eri asia, jos tietoisesti ajattelen jotain.
_________________
sissiassina langoilla
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    aspalsta.net Foorumin päävalikko -> Keskustelua aiheesta Aspergerin Syndrooma Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Siirry sivulle 1, 2, 3  Seuraava
Sivu 1 Yht. 3

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Aspalsta.net -sivustoa sponsoroi

http://www.chilikauppa.fi

Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group